Verovähennykset toiminimelle 2020

Päivitetty 17.11.2020.

Toiminimiyrittäjän verovähennykset ovat tärkeä etu yritystoiminnassa, ja yrittäjän kannattaakin hyödyntää kaikki mahdolliset verovähennyskelpoiset kulut. Verovähennyksellä tarkoitetaan verotettavasta tulosta vähennettävää todellisia kuluja vastaavaa rahamäärää. Näin ollen verovähennyksen avulla verotettava summa pienenee, mikä myös vähentää maksettavien verojen määrää. Verovähennyksen saamisessa yrittäjän tulee muistaa, että kaikki kuitit ja tositteet tulee toimittaa joko kirjanpitäjälle tai kirjanpitosovellukseen liiketoimintaan liittyvistä menoista.

Tässä artikkelissa käymme muistinvirkistykseksi läpi tyypillisiä toiminimiyrittäjän verovähennyskelpoisia kuluja. Älä hukkaa jopa tuhansien eurojen säästöä!

Toimistotarvikkeet, työkalut ja pienhankinnat

Pääsääntöisesti verovähennyksiksi lasketaan vain sellaiset kulut, jotka liittyvät tulon hankintaan ja säilyttämiseen. Näitä kuluja ovat esimerkiksi myyntiyrityksessä kaikki myytäväksi ostettavat tuotteet ja tuotantoyrityksessä kaikki myytävien tuotteiden raaka-aineet ja valmistukseen tarvittavat koneet ja laitteet.

On olemassa muitakin kuluja, joita yrittäjä voi laittaa verovähennyksiksi. Esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan pyörittämiseen hankitut tarvikkeet kuuluvat näihin kuluihin. Näitä ovat muun muassa yrityksen perustamiskulut, toimistotarvikkeet sekä käyttöomaisuus ja työkalut.

Lain mukaan kerralla kuluksi voidaan vähentää hankintahetkellään sellainen käyttöomaisuus, jonka:

  1. a) arvioitu käyttöikä on enintään kolme vuotta, tai
  2. b) hankintameno on korkeintaan 850 euroa (alv 0 %), jolloin kyseessä̈ on pienhankinta.

Pienhankintoja saa verovuoden aikana vähentää enintään 2500 euron arvosta. Ylimenevästä osasta tehdään kaluston poisto, eli hankintahinta jaetaan niille vuosille, joiden ajan omaisuus on yrityksesi käytössä.

Esimerkiksi, jos olet hankkinut 500 eurolla matkapuhelimen, 800 eurolla tietokoneen ja 500 eurolla kassakoneen. Saat vähentää pienhankintana kerralla 1800 euroa.

Tietokoneohjelmistot, lisenssit ja muut verkkopalvelut

Moni toiminimiyrittäjä hankkii liiketoimintaa varten erilaisia tietokoneohjelmistoja sekä lisenssejä. Myös nämä voidaan vähentää toiminimen verotuksessa. Sama koskee myös esimerkiksi domain- ja palvelinmaksuja.

Verotuksessa on myös mahdollista vähentää puhelimeen ja nettiliittymään kohdistuvat kustannukset. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä usein yrityskäytön lisäksi omaa puhelinta käytetään henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Tämän voi kuitenkin ratkaista ottamalla liittymät yrityksen nimelle, jolloin yrittäjän ei tarvitse eritellä henkilökohtaista käyttöä.

Markkinointi- ja mainoskulut

Toiminimiyrittäjällä on oikeus vähentää markkinointikulunsa verotuksessa. Esimerkiksi jos yrittäjä ilmoittaa tarjoamistaan palveluista lehti-ilmoituksen avulla tai jos hän ostaa digitoimistolta hakusanamainontaa, luokitellaan nämä verovähennyskelpoisiksi markkinointikuluiksi. Myös urheiluseuralta hankittu mainospaikka katsotaan verovähennyskelpoiseksi.

Myös mainostilaisuuksista koituvat kulut katsotaan vähennyskelpoisten kulujen joukkoon. Esimerkiksi messut ovat hyvä esimerkki mainostilaisuudesta.

Edustuskulut

Verohallinnon ilmaisun mukaan edustuskuluiksi katsotaan sellaiset asiakkaisiin tai liikekumppaneihin kohdistuvat menot, jotka aiheutuvat vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta. Käytännössä näitä ovat esimerkiksi edustusmatkakulut, ravintolamenot, tarjoilut tai tilavuokrat. Edustuskulut ovat kuitenkin aina suunnattu yrityksen ulkopuolelle, eli esimerkiksi firman pikkujouluja ei lasketa näihin.

Ero markkinointikulujen ja edustuskulujen välillä on, että markkinointikuluista voidaan vähentää arvonlisävero kokonaan ja ne ovat verotuksessa sataprosenttisesti vähennyskelpoisia, kun taas edustuskuluissa arvonlisäveroa ei voi vähentää ollenkaan ja verotuksessa ne ovat vähennyskelpoisia vain 50-prosenttisesti.

Työhuonevähennys

Kaikilla yrittäjillä ei ole erillisiä toimitiloja, jolloin töitä tehdään omassa asunnossa. Tällöin yrittäjä on oikeutettu vähennyksiin joko työtilan todellisten kulujen tai Verohallinnon vahvistaman euromääräisen työhuonevähennyssumman mukaisesti. Kaavamainen työhuonevähennys on 900 euroa/vuosi (2019).

Moni yrittäjä laskee verovähennykset työtilan todellisten kulujen mukaan, vaikka tämä vaatii hieman enemmän aikaa ja työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotuksessa voidaan vähentää oman asunnon käytön todelliset kustannukset, kuten vuokra-, lämmitys-, sähkö- ja myös siivouskulut suhteutettuna työhuoneen tai -tilan pinta-alaan.

Myös sivutoiminen yrittäjä, joka työskentelee osan ajasta kotona, voi saada työhuonevähennyksen.

Lue lisää työhuonevähennyksestä. 

Auto- ja matkakulut

Jos toiminimiyrittäjän matkakulut liittyvät yrityksen liiketoimintaan, voidaan ne silloin hyväksyä verovähennyksiksi.

Oman auton käytöstä elinkeinotoimintaan liittyy muutama huomioon otettava asia. Kun omaa autoa käytetään elinkeinotoimintaan, täytyy myös katsoa, kuinka paljon auto on liiketoiminnan käytössä suhteessa muuhun käyttöön, kuten henkilökohtaisiin ajoihin. Tehdyistä ajoista kannattaa tehdä huolellinen selvitys ajopäiväkirjaan.

Verottaja katsoo auton kuuluvan yksityishenkilön nimiin, jos vain alle puolet vuoden aikana tehdyistä ajoista on elinkeinotoiminnan ajoa. Tällöin verotettavasta tuloksesta vähennetään kilometrikorvaukset yrittäjän oman auton käytöstä työajoihin.

Mikäli yrittäjän autolla ajamista kilometreistä yli puolet on työajoja, kulkuneuvo katsotaan yrityksen omaisuudeksi. Näin ollen kirjanpitoon merkitään autosta syntyvät kulut, kuten muun muassa polttoaineet, poistot, vakuutukset ja huollot. Verotuksessa yksityiskäytön osuus oikaistaan pois.

Verohallinnon ohjeistuksien mukaan työpaikan ja kodin välisiä kilometrejä ei kuitenkaan katsota työajoiksi. Työmatka puolestaan määritellään Verohallinnon sivuilla: ”tilapäinen matka, jonka teet työhön liittyvien työtehtävien takia.” Näin ollen työmatkaksi voidaan katsoa esimerkiksi keikkaluonteisesti tapahtuvat ajot asiakkaiden luo tai vaikkapa koulutusmatkat.

Autokulujen arvonlisäveron vähentämisessä on myös merkitystä sillä, onko käytössä pakettiauto vai henkilöauto. Näistä rajoituksista sekä autokulujen vähennyksistä kannattaa lukea lisätietoja Verohallinnon sivuilta.

Lue myös aiempi kirjoituksemme: Toiminimiyrittäjän autokulut verotuksessa 

Kirjanpitokulut

Mikäli yrittäjä tekee kirjanpidon itse, voi hän laittaa verovähennyksiin ohjelmasta aiheutuvat kulut. Ulkopuolisen kirjanpidon kulut ovat luonnollisesti myös verovähennyksiin kuuluvia kuluja. Vaikka kirjanpito olisi ulkoistettu, on yrittäjän hyvä olla itsekin perillä kirjanpidon perusteista, kuten tässä artikkelissa kerrotuista verovähennyksistä.

Ammattikirjallisuus ja lehdet

Yrittäjällä voi olla myös ammattikirjallisuutta tai oman alan ammattilehtiä, jotka voidaan vähentää verotuksessa.

Yrittäjän eläkevakuutus ja tapaturmavakuutus

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus on myös vähennyskelpoinen kulu. YEL-vakuutuksen voi laittaa joko yrityksen kuluksi tai vähentää sen omassa henkilökohtaisessa verotuksessa. Samoin myös tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa.

Ammattiliiton jäsenmaksut

Jos yrittäjä kuuluu oman toimialan järjestöön tai liittoon, voi hän vähentää näiden jäsenmaksut. Kuitenkaan muiden järjestöjen tai seurojen jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Esimerkiksi jääkiekkoseuran jäsenmaksua ei luokitella yrityksen kuluksi.

Korkomenot

Pääsääntöisesti elinkeinotoimintaan liittyvät korkomenot voidaan myös vähentää verotuksessa.

Koulutusmenot

Joskus yrittäjä saattaa tarvita oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen koulutusta. Koulutukset voidaan katsoa koulutusmenoiksi ja ovat siten vähennettävissä verotuksessa. Kuitenkaan uuteen ammattiin valmistavia koulutuksia ei katsota verovähennyskelpoisiksi.

Mainoslahjat

Mainoslahjat, jotka ovat varustettu yrityksen logolla tai muulla tunnisteella, ovat vähennettävissä. Mainoslahjan arvo saa olla enintään 50 euroa ja lahja annetaan usein samanlaisina ja samanaikaisesti usealle eri vastaanottajalle. Esimerkiksi asiakkaille annettava joululahja on tällainen.

Neuvottelukulut

Neuvottelukulut ovat myös vähennyskelpoisia. Neuvottelukuluja ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset palaverit, lounas tilintarkastajan tai konsultin kanssa, pienehköt tarjoilut sekä pikkujoulut henkilöstön kanssa, jossa tarjoilu ollut kohtuullista.

Jos aiot vähentää tällaisia kuluja verotuksessa, tulee sinun pitää huolta siitä, että sinulla on dokumentteja, jotka kertovat tilaisuuden luonteen, sekä sen kenen kanssa ja miksi tilaisuus on järjestetty. Tarkka dokumentointi on tärkeää, koska ilman kunnollista todistusaineistoa tulkitaan yrityksesi neuvottelukulujen helposti olevankin edustuskuluja, jolloin saat vähentää verotuksessa pienemmän summan kuin alun perin suunnittelit.

Työvaatteet

Työvaatteet voidaan vähentää verotuksessa, mikäli niitä ei voi käyttää muualla kuin töissä. Jos vaatteita voidaan pitää vapaa-ajalla, ne ovat elantomenoja ja näin ollen verovähennyskelvottomia. Tässä ovat poikkeuksena vaatteet, jotka katsotaan markkinointikuluiksi. Markkinointikulua ovat muun muassa työvaatteet, joihin on painettu yrityksen logo.

Esimerkiksi rakennusalalla työskentelee henkilö, jolla on huomiovärityksellä varustetut vaatteet, turvajalkineet sekä kuulosuojaimet, suojakypärä ja lasit. Nämä kaikki ovat verovähennyskelpoisia, koska ne ovat työturvallisuuslaissa määritelty työnantajan velvollisuuksiin.

Puolestaan et voi laittaa ostamaasi pikkutakkia tai jakkupukua verovähennyksiin, sillä ne luokitellaan vaatteiksi, joita voit käyttää myös työajan ulkopuolella.

Työterveyshuolto

Toiminimiyrittäjä voi tietyillä edellytyksillä vähentää myös työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset verotuksessa. Edellytyksenä vähennykselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon suunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. KELA korvaa tietyn enimmäismäärän henkilöä kohden. Loput yrittäjä voi vähentää verotuksessa.

HUOM! Näitä kuluja et kuitenkaan voi vähentää verotuksessa

Kukaan yrittäjä ei voi vähentää verotuksessa seuraavia kuluja:

  • sakot, seuraamusmaksut tai muut vastaavat sanktiot
  • palkka, jonka olet maksanut puolisollesi tai verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle
  • oman työn arvoa tai rahan nostoja yrityksen kassasta tai pankkitililtä (toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa)

Verovähennykset eivät ole aina pässinlihaa

Yllä mainittuihin verovähennyksiin liittyvä lainsäädäntö sisältää paljon poikkeuksia, joten verovähennysten kelpoisuus kannattaa aina varmistaa vielä Verottajan sivuilta tai kirjanpidon asiantuntijalta. Myös muiden yrittäjien kokemukset voivat auttaa. Muista kuitenkin, että yrittäjänä sinä itse olet aina viime kädessä vastuussa omista veroasioistasi.

Yrittäjän velvollisuuksiin kuuluu myös säilyttää kaikki verovähennyksiä koskettavat dokumentit ja kuitit, mikäli Verottajan tekemä verotarkastus sattuisi kohdalle, on kirjattujen vähennysten perusteet helppo todentaa.

Jos et halua painia yksin kirjanpidon, verojen, kuittien ynnä muiden parissa, tutustu UKKO Pron kirjanpitopalveluun. Palvelu tuo helpotusta useisiin pienyrittäjien ongelmakohtiin, kuten kirjanpitoon, vero- ja alv -ilmoituksiin sekä laskutukseen. Lue lisää täältä. 

 

    Toiminimen kirjanpito

    Suomen helpoin tapa yrittää

     

    • Lähetä ja vastaanota laskuja

    • Valokuvaustoiminto kuiteille

    • ALV- ja veroilmoitukset puolestasi

    • Henkilökohtainen kirjanpitäjä käytettävissä

    UKKO Pro on toiminimen kirjanpitoon erikoistunut yritys

    Blogissa käsittelemme yrittäjyyteen, taloushallintoon ja kirjanpitoon liittyviä asioita. Blogin tekstit on kirjoitettu mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi, minkä vuoksi emme ota kantaa jokaiseen yksittäistapaukseen. Jos sinulla on kysyttävää, niin asiakaspalvelumme auttaa mielellään!

    asiakaspalvelu@ukkopro.fi

    puh: 09 427 20861 (klo 9-16)

    Lisää blogikirjoituksia

    Katso kaikki kirjoitukset