Toiminimen ALV-ilmoitus – Tee arvonlisäveroilmoitus ajoissa

Mikä on arvonlisäveroilmoitus ja kuinka se tehdään? Varsinkin uudelle yrittäjälle ALV-ilmoitus voi tuntua monimutkaiselta ja hankalalta. Siksi keräsimme tähän artikkeliin kaiken, mitä toiminimiyrittäjän tulee ALV-ilmoituksesta tietää.

Toiminimiyrittäjän tulee yleensä maksaa toiminnastaan ainakin kahdenlaisia veroja: tuloveroa ja arvonlisäveroa. Tuloverot toiminimiyrittäjä maksaa yleisimmin ennakkoveroina. Sivutoimisen yrittäjän on mahdollista huolehtia yritystoimintansa tuloverosta myös toisella tavalla: nostamalla palkkatyönsä veroprosenttia sisällyttämällä tularvioonsa myös yritystoiminnan tulot.

Arvonlisävero taas on vero, jota maksetaan yleisesti lähes kaikista tuotteista ja palveluista, joita myymme ja ostamme. Toiminimiyrittäjän tuotteesta tai palvelusta riippuu, millä ALV-kannalla hän myy tuotettaan tai palveluaan. ALV-kanta tarkoittaa sitä prosenttimäärää, jonka yrittäjä tilittää myynnistään verohallinnolle arvonlisäverona. Yleinen ALV-kanta Suomessa on 24%, muita kantoja taas ovat 14% ja 10%, ja joitain palveluita saa myydä täysin arvonlisäverottomasti.

Arvonlisäveron yrittäjä kerää asiakkailtaan myynnin yhteydessä ja veron osuus päätyy yrittäjän tilille myyntisumman mukana. Tämä veropotti ei kuitenkaan ole pysyvästi yrittäjän rahaa, vaan yrittäjä raportoi verohallinnolle, kuinka paljon on tehnyt myyntiä ja tilittää veropotin verottajalle arvonlisäverona. Tämä tapahtuu arvonlisäveroilmoituksella.

Mikä on ALV-ilmoitus?

Arvonlisäveroilmoituksella yrittäjä raportoi verottajalle, kuinka paljon hän on tehnyt myyntiä. Jos ilmoituksen tekee OmaVerossa, laskee palvelu automaattisesti syöttämiesi summien mukaan, minkä verran veroa on maksettavana. Paperilomakkeella ilmoittaessa tämä laskutoimitus tehdään itse, mutta nykyään moni hyödyntää OmaVeron sähköistä palvelua sen näppäryyden ja nopeuden vuoksi.

Kun verosumma on selvillä – joko näkyvillä OmaVerossa tai laskutoimitusten loppusummana paperilomakkeella – yrittäjä tilittää asiakkailtaan veloittamansa veroeurot verottajan maksuohjeiden mukaan. Maksuohjeen löytää esimerkiksi OmaVerosta, jossa näkyy verottajan tilinumero ja yrittäjän oma maksuviite.

Arvonlisäveroilmoituksella ilmoitetaan myyntien lisäksi myös mahdolliset yrittäjän hankinnat. Tässä kohtaa toiminimiyrittäjä pääsee nauttimaan yrittäjän verovähennyksistä. Ostojen arvonlisäverot nimittäin pienentävät verottajalle tilitettävää veropottia.

ALV-ilmoitukseen täytetään siis yrityksen arvonlisäverokauden myynnit ja ostot. OmaVero esittää yrittäjälle lomakkeen täytön jälkeen lopullisen tilitettävän summan. Veroa voi olla joko maksettavana tai saatavana – jos ostojen ALVt ylittävät myyntien ALVt, voi verottajalla olla yrittäjälle palautettavaa. Tällöin summan voi saada omalle tililleen tai jättää OmaVeroon saldoksi odottamaan, jolloin summa käytetään seuraavien verojen maksuun.

ALV-ilmoituksen voi laatia itse OmaVerossa tai paperilomakkeella, tai sitten sen tekemisen voi ulkoistaa omalle kirjanpitäjälle, kirjanpitopalvelulle tai UKKO-tiimille. Tällöin sinun ei tarvitse itse laatia ALV-ilmoitusta eikä huolehtia sen lähettämisestä verohallintoon. Riittää, että pidät kirjanpitosi ajan tasalla UKKO-palvelussa ja me laadimme ALV-ilmoituksesi aina määräpäivään mennessä. Kun ilmoituksesi on lähetetty, saat meiltä tiedon, että voit käydä OmaVerossa tarkastamassa oman laskelmasi ja maksamassa verot.

Milloin ALV-ilmoitus tulee olla tehtynä?

ALV-ilmoituskausi riippuu muunmuassa yrittäjän liikevaihdosta ja omat määräpäivät ALV-ilmoitukselle näet OmaVerosta. Arvonlisäverokausi voi olla kuukausi, vuosineljännes tai vuosi.

Sivutoimisella yrittäjällä kausi on useimmiten vuosi tai vuosineljännes, päätoimisella toiminimiyrittäjällä taas useimmiten vuosineljännes tai kuukausi. Neljännesvuoden ALV-kauden rajana on, että yrittäjän vuosittainen liikevaihto jää alle 100 000 euron. Vuoden ALV-kausi taas voi olla yrittäjällä, jonka liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Tavanomaisesti arvonlisäverot tulee ilmoittaa ja maksaa verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä Verohallinnon OmaVerossa. Eli käytännössä, jos sinulla on kuukauden ALV-kausi, tammikuun ALV-ilmoituksen määräpäivä on 12. maaliskuuta. ALV-kauden päättymisen ja ALV-ilmoituksen määräpäivän väliin jää siis aina yksi kokonainen kuukausi.

Jos taas ALV-kautesi on vuosineljännes eli 3 kuukautta, ensimmäisen vuosineljänneksen (tammi-maaliskuu) ALV-ilmoituksen määräpäivä on 12. toukokuuta – jälleen kauden päättymisen ja ilmoituksen määräpäivän väliin jää yksi kokonainen kuukausi.

Jos ALV-kautena on vuosi, on ALV-ilmoituksen määräpäivä aina seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä. Eli vuoden 2022 helmikuussa täytät ALV-ilmoituksen vuodelta 2021!

Määräpäiviin voi tulla poikkeuksia, jos tavanomainen määräpäivä eli 12. päivä, tai vuosi-ilmoittajan kohdalla helmikuun viimeinen päivä, osuu viikonlopulle. Silloin ALV-ilmoituksen määräpäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle.

Nykyisin alle 500 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset voivat tilittää arvonlisäveron maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa, että verot maksetaan vain sellaisista myynneistä, joista yrittäjä on saanut jo rahat tililleen – ei esimerkiksi sellaisista, joista lasku on lähetetty, mutta eräpäivä osuu vasta seuraavalle ALV-kaudelle.

Aiemmin verot tuli tilittää suoriteperusteisesti, mikä tarkoitti pahimmillaan sitä, että yrittäjä saattoi joutua tilittämään arvonlisäveroja sellaisesta laskusta, jonka yrittäjä on jo lähettänyt, mutta jota asiakas ei ollut vielä maksanut. Yrittäjän piti siis maksaa rahoja, joita hänellä ei itsellään vielä ollut, mikä teki monen pienyrittäjän elämästä hankalaa. Onneksi verottaja muutti käytäntöä ystävällisemmäksi pientä toimintaa pyörittäville itsenäisille yrittäjille!

Uusi käytäntö auttaa myös siinä tilanteessa, että asiakkaan maksu jostain syystä myöhästyy. Verot myynnistä ilmoitetaan ja maksetaan verottajalle vasta sen ALV-kauden ilmoituksella, jonka aikana asiakas saa laskunsa maksettua. (Huolestuttaako, maksaako asiakas laskunsa? Lue tästä, miten voit tarkistaa asiakkaidesi luottotiedot ennen laskulle myyntiä!)

Erilaiset arvonlisäverokaudet

Erilaisilla ALV-kauden pituuksilla verottaja pyrkii tasaamaan verojen maksuja erilaisille yrittäjille sopiville väliajoille. Jos liikevaihtoa on vain vähän, ja kuukausittaiset laskutettavat summat pieniä, olisi yrittäjälle aivan turhaa työtä täyttää ALV-ilmoitusta joka kuukausi. Jos taas toiminta on laajaa, laskutettavaa on paljon ja joka kuukausi tulee aina myös useampi osto ja hankinta, on ilmoittaminen järkevintä taas tahdittaa niin, ettei ilmoitettavaa tule kertymään aivan valtavaa määrää kerralla – tällöin kuukauden ALV-kausi voi olla juuri sopiva vaihtoehto.

ALV-kausi voi olla 1 kuukausi, 3 kuukautta tai 12 kuukautta. Kauden lopuksi ilmoitat OmaVerossa myyntiesi määrän ja hankintojesi määrän ja verottaja laskee, kuinka paljon sinulla on maksettavaa tai saatavaa arvonlisäveroa.

ALV-kausi määräytyy verottajan kriteereiden mukaan ja verottaja katsoo päätöksessään esimerkiksi liikevaihtoasi. Jos toimintasi laajenee tai pienenee, voit hakea muutosta ALV-kautesti pituuteen OmaVerossa tai YTJ:n muutosilmoituksella (käytä muutosilmoitusta silloin, jos haluat samalla muuttaa muitakin yrityksesi tietoja, muutoin OmaVero on helpompi vaihtoehto).

Erilaisille ALV-kausille on perusteensa. Jos toimintasi on laajaa ja siihen kuuluu paljon myynti- ja ostolaskuja, sekä kaikenlaisia kuitteja ja tositteita, on verot vaivattominta ilmoittaa ja maksaa pienemmissä erissä. Ilmoittaminen onnistuu silloin näppärämmin, kun tositemäärät eivät ehdi kasvaa liian työläiksi.

Jos taas toimintasi on sivutoimista, ei ole järkeä ilmoitella vaikkapa yksittäistä myyntiä tai ostoa kuukausittain. Tällöin ALV-kaudeksesi tulee todennäköisimmin neljännesvuosi tai vuosi ja voit ilmoittaa jopa koko vuoden myynnit ja ostot kerralla.

Vaikka laskuja ja hankintoja ei tulisi kuukausittain useita, voi lyhyempi ALV-kausi olla hyvä vaihtoehto senkin vuoksi, ettei maksettava veropotti maksa turhan suureksi kerralla maksettavaksi.

Ajatuksen tasolla voi tuntua yksinkertaiselta, että arvonlisäveron ollessa oikeasti valtion rahaa, jonka yrittäjä vain kerää asiakkailtaan tilittääkseen sen verottajalle, sen voi säilöä vaikka eri tilille odottamaan arvonlisäverojen maksupäivää. Usein arjen kiireessä kuitenkin monen eri pankkitilin pyörittäminen ja verojen siirtely aina manuaalisesti säilöön voi osoittautua yrittäjälle turhan suureksi ruljanssiksi, ja ALV:n maksupäiväkin voi päästä yllättämään.

Siksi eri pituiset ALV-kaudet ovat yrittäjän ystävä – ne on räätälöity eri kokoista ja eri tyyppistä liiketoimintaa pyörittäville yrittäjille!

Mistä tiedän, olenko ALV-velvollinen?

Suurin osa toiminimiyrittäjistä on ALV-velvollisia ja me UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelussa ilmoitamme meidän kauttamme perustettavat uudet toiminimet aina ALV-rekisteriin, ellei yrityksen toimiala sitten ole täysin arvonlisäverovapaa.

Arvonlisäverorekisteriin on kuuluttava jos liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euroa. Toiminimiyrittäjän tilikausi on yleensä kalenterivuosi. Rekisteriin voi kuitenkin liittyä, vaikka raja ei ylittyisi.

Vaikka toimintasi olisi niin pientä, ettei vaaraa rajan ylittymisestä ole, voi olla silti kannattavaa kuulua ALV-rekisteriin. Yksi syy tähän on se, että jos kuuluu ALV-rekisteriin, voi vähentää ostojen ALVit myyntien ALVeista ja saada näin mukavan veroedun.

Lisäksi rekisteriin kuulumalla välttää riskin mätkyistä, jos liikevaihto yllättäen ylittääkin ALV-velvollisuuden rajan. Moni tuore yrittäjä on jättänyt rekisteriin ilmoittautumisen myöhemmäksi ja joutunutkin maksamaan ison veropotin yllättäen, kun toiminta onkin lähtenyt odotettua vauhdikkaammin liikkeelle ja vauhdin hurmassa ALV-rekisteriin liittyminen unohtunut. Tämä on yksi syy siihen, miksi me ilmoitamme asiakkaamme rekisteriin automaattisesti: pyrimme näin huolehtimaan, ettet joutuisi ikävään tilanteeseen toimintasi kasvaessa.

Tästä toisesta artikkelistamme voit lukea tarkemmin ALV-rekisterin hyödyistä, ALV-velvollisuudesta ja siitä, miten rekisteriin liitytytään.

Jos liikevaihto jää alle 30 000 euron, voit saada osan tai jopa kaikki verottajalle maksamasi arvonlisäverot tilikauden päätteeksi takaisin – puhumme lisää alarajahuojennuksesta myöhemmin tässä artikkelissa, sekä tässä toisessa jutussamme, jossa käydään vielä tarkemmin läpi, mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja kuka sitä voi saada.

ALV 0% – mitä on arvonlisäveroton liiketoiminta?

Jotkin toimialat ovat kauttaaltaan arvonlisäverottomia eli veroja ei tarvitse kerätä asiakkailta eikä tilittää verottajalle, vaikka liikevaihto ylittäisi arvonlisäverovelvollisuuden rajan. Tällöin yrittäjän ei ole välttämätöntä kuulua myöskään ALV-rekisteriin.

UKKO-yrittäjien keskuudessa yleisimpiä arvonlisäverosta vapaita toimialoja ovat:

• Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto
• Esiintyvien taiteilijoiden ja urheilijoiden palkkiot
• Tietyt koulutuspalvelut

Näiden lisäksi esimerkiksi tekijänoikeudet, vakuutus- ja rahoituspalvelut sekä kiinteistöjen myynti ja vuokraus ovat arvonlisäverottomia töitä ja toimialoja.

Jos toimit arvonlisäverottomalla toimialalla, ei arvonlisäverorekisteriin ole pakko liittyä. Huomionarvoista on kuitenkin, että jos laskutat myös jotain muuta kuin päätoimialasi mukaista työtä, on siitä maksettava arvonlisävero, jos koko toimintasi liikevaihto ylittää raja-arvon.

Monella yrittäjällä tilanne voi olla sen kaltainen, että eri työt, joita hän yrittäjänä tekee, kuuluvat eri ALV-kantoihin. Esimerkiksi esiintyvä taiteilija voi toiminimiyrittäjänä tehdä arvonlisäverottomien esiintymisten lisäksi vaikkapa valokuvaajan tai graafikon töitä, jotka taas ovat arvonliveron piirissä. Tällöin ALV-rekisteriin kannattaa liittyä heti toiminimen perustaessaan.

Huomaathan myös, että laskuttaessasi ALV 0% -verokannalla, on laskulle merkittävä aina peruste arvonlisäveron puutteelle laskulla. UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelun laskun luonnissa on valmiina lista perusteista, joista voit valita sen, joka pätee sinun kohdallasi.

Arvonlisäveroilmoitus on ilmoitus oma-aloitteisesta veronmaksusta

Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero. Se tarkoittaa sitä, että verottaja ei erikseen määrää veroa maksettavaksi, vaan yrittäjän tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa toimintansa tulot ja menot, joiden perusteella Verohallinto laskee arvonlisäveron määrän. Muita oma-aloitteisia veroja ovat esimerkiksi ennakkovero, valmistevero ja arpajaisvero. Oma-aloitteiset verot haetaan ja maksetaan OmaVerossa.

Miten maksan ilmoittamani arvonlisäveron?

Kun ALV-ilmoitus on lähetetty OmaVerossa, saat pian OmaVeroon verotuspäätöksen, josta näet laskelman verojen määrästä. Laskelmassa on huomioitu sekä ilmoittamasi myynnit, joista sinun tulee maksaa arvonlisäveroa sekä ilmoittamasi ostot, joista maksamasi arvonlisäverot vähennetään myyntiesi arvonlisäveroista.

OmaVeroon kirjauduttuasi voit maksaa verot suoraan palvelussa. Toinen vaihtoehto on katsoa OmaVerosta maksutiedot ja summa, ja maksaa verot oman verkkopankin kautta. Muista tässä tapauksessa ottaa tarkasti viitenumero ylös, jotta maksusi ohjautuu verottajan päässä oikein – Verohallinto saa lukemattomia maksusuorituksia ja ilman oikeaa viitettä voivat rahasi joutua hukkateille ja niiden jäljittämisessä voi olla iso urakka.

ALV-ilmoitus myöhässä

Joskus yrittäjälle käy niin, että määräpäivä ALV-ilmoitukselle hujahtaa ohi ja ilmoitus myöhästyy. Ilmoituksen voi kyllä antaa myös myöhässä, mutta myöhästyneestä ALV-ilmoituksesta seuraa Verohallinnon myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu on maksettava, vaikka maksettavaa veroa ei kyseisellä ilmoituksella olisi lainkaan.

Myöhästymismaksua tulee jokaisesta päivästä, joka kuluu ilmoituksen eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksu on 1-45 päivää myöhästyvältä ilmoitukselta kolme euroa päivältä. Jos taas ilmoitus myöhästyy yli 45 päivää, on myöhästymismaksu 135 euroa, minkä lisäksi lisätään vielä kahden prosentin maksu myöhässä ilmoitetun veron summaan.

Jos haluat korjata jo jättämäsi ALV-ilmoituksen tietoja, ei korjauksista peritä lisämaksua jos teet korjaukset 45 päivän sisällä ilmoituksen alkuperäisestä määrpäivästä. Jos 45 päivää on kuitenkin ehtinyt jo kulua, perii Verohallinto 2% myöhästymismaksun.

ALV-ilmoitus kannattaa siis huolehtia kuntoon ajoissa välttyäkseen myöhästymismaksulta. Hyviä tapoja varmistaa ilmoitusten saapuminen verottajalle ajoissa ovat esimerkiksi omat muistutukset ja kalenterimerkinnät.

Kunkin yrittäjän on hyvä pohtia, mikä on itselle sopivin tapa merkitä itselleen muistiin viranomaisilmoitusten määräpäivät – jos käytät esimerkiksi puhelimen kalenteria omien työmenojen muistiin merkitsemiseen, kannattaa myös ilmoitusten eräpäivät merkitä samaan paikkaan. Vielä varmempi vaihtoehto on ulkoistaa viranomaisilmoitukset taloushallinnon ammattilaiselle.

”Nolla-ilmoitus” eli ALV-ilmoituksen tekeminen kaudelta, jolla ei ollut toimintaa

Joskus käy niin, että vaikka kuulut ALV-rekisteriin, ei jollain ALV-kaudella ole lainkaan arvonlisäverollista toimintaa. Näin voi käydä esimerkiksi, jos olet keskeyttänyt toimintasi tilapäisesti. Jos olet keskeyttänyt toimintasi tilapäisesti, voit tehdä nollailmoituksen seuraaville kuudelle kuukaudelle etukäteen.

Yrittäjän on tärkeää muistaa, että vaikka toimintaa ei olisi kaudella ollut, on hänen silti tehtävä ALV-ilmoitus eli jätettävä niin kutsuttu nollailmoitus.

Jos verokaudella ei ole ollut lainkaan arvonlisäverollista toimintaa, täytetään ALV-ilmoitus siitä huolimatta. OmaVerossa rastitetaan siis kohta ”Ei toimintaa verokaudella”. Paperilomakkeella taas nollailmoitus tehdään merkitsemällä nolla kohtaan ”Maksettava vero / palautukseen oikeuttava vero”.

Huom! Jos sinulla on jollakin verokaudella vain arvonlisäverotonta toimintaa – eli olet laskuttanut vain työtä, joka laskutetaan ALV 0% -verokannalla – sinun tulee merkitä arvonlisäverottomat myynnit ALV-ilmoituksen kohtaan ”0-verokannan alainen liikevaihto”. Vaikka kaudella ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa, ei tällöin tehdä nollailmoitusta, vaan ALV-vapaat myynnit ilmoitetaan ALV-ilmoituksella, sillä voit tällöin kuitenkin vähentää ostojen arvonlisäveroja.

ALV-ilmoitus UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelussa

Monet kirjanpitäjät ja kirjanpitopalvelut tarjoavat viranomaisilmoitusten laadinnan joko lisämaksusta tai sisältyen kuukausihintaan. UKKO Toiminimiyrittäjyydessä viranomaisilmoitukset on sisällytetty kuukausihintaan. Kirjanpitoasiakkaanamme me siis hoidamme puolestasi vuosittaisen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen sekä ALV-ilmoitukset oman ALV-kautesi mukaisina eräpäivinä.

UKKO-palvlelussa arvonlisävero myyneistäsi ja ostolaskuistasi siirtyy automaattisesti eteenpäin ALV-kausillesi. Kun olet valtuuttanut meidät hoitamaan veroasioitasi, me laadimme ALV-ilmoituksesi aina määräpäivään mennessä.

Kun olemme laatineet ilmoituksesi ja lähettäneet sen eteenpäin verottajalle, palvelumme lähettää sinulle automaattisen sähköpostiviestin maksettavasta tai palautettavasta arvonlisäverosta. Sinun tehtäväksesi jää maksaa vero verottajan ohjeiden mukaan. Sinulle lähettämässämme viestissä on aina mukana myös ohjeet, kuinka saat helposti maksettua veron OmaVerossa.

Varmistamme, että kaikki kunkin ALV-kauden tositteet löytyvät kirjanpidostasi kuukausikuittauksen avulla. Palveluumme lisätään tositteet aina kuukausi kerrallaan, jonka jälkeen pyydämme sinua vielä tarkistamaan, että olet muistanut lisätä kaikki kuukauden tulot ja menot ja sen jälkeen kuittamaan meille, että kuukausi on valmis kirjanpitoa varten.

Näin voimme olla varmoja, että myös ALV-ilmoituksellesi tulevat tulot ja menot on merkitty, eikä mitään jää uupumaan, kun olet itse tehnyt vielä tuplatsekkauksen. Palveluumme on siis sisäänrakennettu muistutusjärjestelmä, joka varmistaa, ettei mitään viranomaisille ilmoitettavaa unohdu!

Palvelumme mahdollistaa myös EU-myyntien ja -ostojen kirjaamisen helposti. Jos sinulla on säännöllistä toimintaa muihin EU-maihin, voit ottaa käyttöön ulkomaankauppa-lisäosan, joka mahdollistaa ulkomaanlaskutuksen. Me huolehdimme myös EU-ostojen ja myyntien arvonlisäveroista puolestasi.

Näin ALV-ilmoitus hoituu UKKO-palvelussa:

1. Valtuuta meidät tekemään ALV-ilmoitus puolestasi Suomi.fi-palvelussa
2. Lisää kaikki kuluvan ALV-kauden tositteet palveluun ja kuittaa kuukaudet valmiiksi
3. Keskity tuottavaan työhön, kun taloustiimimme lähettää ALV-ilmoituksesi verottajalle!

Entä ALV:n alarajahuojennus?

Jos liikevaihtosi jää vuoden aikana alle 30 000 euron, olet oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Se tarkoittaa, että verottaja palauttaa kaikki tai osan myynneistäsi tilittämäsi arvonlisäveroista sinulle takaisin. Jos liikevaihtosi jää alle 15 000 euron, saat koko arvonlisäveropottisi takaisin.

ALV:n alarajahuojennus haetaan aina vuoden viimeisen ALV-ilmoituksen yhteydessä. Jos olet UKKO Toiminimiyrittäjyyden asiakas, tarkistamme automaattisesti liikevaihtosi ja jos olet siihen oikeutettu, haemme sinulle huojennuksen.

Yrittäjä, jonka liikevaihto ylittää 15 000 euroa (tilikaudet vuodesta 2021 alkaen – raja nousi tuolloin 10 000:sta eurosta 15 000:een), mutta jää alle 30 000 euron, voi laskea alarajahuojennuksensa seuraavalla kaavalla:

ALV – (liikevaihto – 15 000 €) x ALV /15 000 €

Eli vähennä ensin arvonlisäverottomasta liikevaihdostasi 15 000 euroa, kerro se koko vuoden aikana verottajalle tilittämälläsi arvonlisäveron määrällä ja jaa saamasi summa vielä 15 000 eurolla. Sitten vähennetään saatu summa verottajalle vuoden aikana tilittämästäsi arvonlisäveropotista ja tulokseksi saat huojennuksen määrän.

Yrittäjän ei ole kuitenkaan pakko itse laskea huojennuksensa määrää, sillä verottaja laskee sen kyllä hakemuksesi perusteella. Ja kaikista helpoimmalla pääset, kun ulkoistat ALV-ilmoitukset ja huojennushakemuksen UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelulle: UKKO-tiimi hoitaa homman puolestasi!

Artikkeli on julkaistu alun perin 13.5.2019. Sitä on päivitetty 21.12.2021.

Lue myös

Arvonlisävero ja ALV-kannat

Arvonlisäveron alarajahuojennus – Näin selviät siitä!

Maksuperusteinen kirjanpito ja arvonlisäveroilmoitus

ALV-laskuri